Tekstit

Donald Coffey 1932-2017

Erittain arvostettu ja ansioitunut Johns Hopkinsin professori ja eturauhassyovan asiantuntija Donald Coffey menehtyi marraskuussa 2017 ollessaan 85 vuotias. Han teki yli 50 vuoden uran Hopkinssissa ja oli monella tapaa hyvin ainutlaatuinen mies. Han oli farmakologian laitoksen puheenjohtaja ilman mitaan farmakologian koulutusta, han perusti Hopkinsin syopakeskuskuksen Albert Owensin kanssa vaikkei han ollut laakari. Coffey aloitti uransa valinehuoltajana ja lopulta oli Hopkinsin ensimmainen kolmen eri tieteenalan professori. Han on voittanut lukuisia arvostettuja tieteellisia palkintoja elamantyostaan. Coffey tutki syovan genetiikkaa ja epigenetiikkaa ja havaitsi muun muassa tuman sisalla olevan matriisin. Coffey oli erittain arvostettu kollegoiden keskuudessa mutta myos hyvin pidetty opetteja ja mentori. Monet kuvailevat Coffeyta merkittavammaksi ihmiseksi jonka ovat koskaan tavanneet. Hanelle myonnettiin 2017 Dean's Distinguished Mentoring Award palkinto. Coffey oli tunnettu...

Suurien kasvainten havittaminen hankintuttua ja synnynnaista immuunipuolustusta hyvaksikayttaen.

Mielenkiintoinen artikkeli julkaistiin Naturessa lokakuussa 2016. Julkaisun nimi on “ Eradication of large established tumors in mice by combination immunotherapy that engages innate and adaptive immune responses ”; vapaa kaannos tasta olisi Suurien kasvainten havittaminen hankintuttua ja synnynnaista immuunipuolustusta hyvaksikayttaen. Jo pelkastaan otsikon perusteella taman tutkimuksen tekee erittain mielenkiintoiseksi useampikin seikka (toki se julkaistiinkin Naturessa), ensinnakin monissa tutkimuksissa kaytetaan pienia kasvaimia koska ne ovat suhteessa helpompia kohteita. Suuren ja nopeasti etenevan kasvaimen hoitaminen on huomattavasti haasteellisempaa. Ihmisella syopa kehittyy ja kasvaa usein vuosien tai ainakin kuukausien aikana. Monissa elainmalleissa syopa kasvaa ja kehittyy niin nopeasti etta hoitamaton kontrollielain pitaa lopettaa jo alle kuukausi kokeen aloittamisesta.                 Immuu...

Itseestaanselvyydet jotka kuitenkin unohtuvat

Yllattavan usein ainakin allekirjoittaneelle kay niin, etta apurahan hakeminen alkaa vasta viime tipassa ja hakemuksen saaminen sisaan viimeisella hetkella ennen verkkosivun sulkeutumista vaatii ilmiomaista venymista. Talloin tulee helposti tehtya huolimattomuusvirheita joilla voi olla negatiivinen vaikutus hakemuksen kasittelyssa. Yksi tarkeimmista mielessa pidettavista asioista on apurahan myontajan ohjeiden tasmallinen noudattaminen. Paakohdat kannattaa kirjoittaa ylos muistilistaksi. Tiedot kuten tarvittavat liitteet, fonttikoko, rivivali, maksimipituus, liitetaanko tutkimussuunnitelma tiedostona vai pelkastaan tekstina, tarvitseeko paperinen versio postittaa jne tuppaavat viimetingassa tehdyssa unohtua tai sitten asiakirjassa on useampaa fonttikokoa ja tyylia sekaisin. Taman takia niista kannattaa pitaa kirjaa ja kohta kohdalta tarkastaa hakemus ennen sen lahettamista eteenpain saatiolle. Kannattaa myos katsoa paljonko saatiosta yleensa jaetaan apurahaa ellei summaa kerro...

Taustaa ja statistiikkaa

Kuva
Taustaa ja statistiikkaa Erilaista statistiikkaa apurahan saajista ja apurahalla tyoskentelevista loytyy hieman pirstaleisena vahan sielta ja taalta. Melan tietojen mukaan heinakuussa 2017 Myel vakuutettuja apurahansaajia oli seuraavasti: Heinäkuu 2017 1. Vakuutetut ja vakuutukset Lukumäärä 31.7.17 Keskim. työtulo, €/v                                   Taide Tiede Yht. Taide Tiede Yht. MYEL-vakuutetut 944 1 775 2 719 21 135 24 692 23 457 - Miehet 421 768 1 189 21 057 24 603 23 347 - ...

Johdanto apurahojen maailmaan

Kuva
Apurahat ovat tarkoitettu tukemaan etenkin tieteita ja taiteita. Myos opiskelijoiden uurastusta voidaan palkita erilaisilla kannustusapurahoilla ja stipendeilla. Apuraha voi olla luonteeltaan henkilokohtainen joka voidaan siis kayttaa omaan elamiseen, kohdeapurahalla voidaan hankkia esimerkiksi tarvikkeita, instrumentti ja jne, matka-apurahalla mahdollistetaan tutkijoiden liikkuminen kansainvalisiin kokouksiin. Pidemmalle ehtineet tutkija voivat saada avustusta lahteakseen esimerkiksi ulkomaille tutkijatohtoriksi taikka oman tutkimusryhman perustamiseen tai toiminnan yllapitamiseen. Suomessa apurahoja myontavat opetusministerio, kunnat ja jarjestot, lisaksi monilla yliopistoilla on sisaisia apurahahakuja. Suomalaisilla ja Suomessa asuvilla on mahdollisuus hakea apurahoja noin 400 eri instanssista. Kattava tietokanta avoimista hauista ja hakualoista loytyy Aurora tietokannasta . Taman lisaksi on myos paljon kansainvalisia apurahoja myontavia tahoja, jotka yleensa ovat huomattavasti ...

Vinkkeja apurahojen hakuun

Aioin kirjoittaa muutamassa seuraavassa tekstissani tehokkaasta apurahojen hakemisesta. Olen tyoskennellyt paaosin erilaisten apurajohen turvin vuodesta 2012 alkaen ja tehnyt kymmenia hakemuksia rahoituksia varten vuodesta 2011 lahtien. Tana aikana olen onnistunut saamaan lukuisia apurahoja eri saatioilta mm Emil Aaltonen, Alfed Kordelin, Paivikki ja Sakari Sohlbergin saatio, Instru tiedesaatio seka pienempia summia muilta. Rahana olen tana aikana kerannyt yhteensa 220,000 euroa noin 15 myonteisesta apurahapaatoksesta erilaisina tyoskentely, kannustus ja matka-apurahoina. Tama rahoitus on myonnetty seitsaman vuoden aikana jolloin olen tutkimusrahoitusta aktiivisesti hakenut. Olen tehnyt vaitoskirjatyoni Helsingin yliopistossa 2011-2015 seka ollut tutkijatohtorina seka Helsingin yliopistossa ja talla hetkella USA:ssa Johns Hopkinsin yliopistossa. Oman rahoituksen hakeminen on vaikeampaa kuin palkan vastaan ottaminen mutta omalla rahalla tyoskentely tarjoaa lisaa vapautta tyoskentelyy...

Lyhyt tutkimussuunnitelma suomeksi

Lammon ja sateilytyksen yhdistelmaterapia eturauhassyovan hoidossa Eturauhassyopa on yksi yleisimmista syopatyypeista miehilla ja sen ilmaantuvuus tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan kohonneen elinianodotteen myota. Eturauhassayovan hoitoennuste on moniin muihin syopiin verrattuna hyva mutta korkean ilmaantuvuuden myota tahan tautiin menehtyy merkittava maara miehia. Suurin este kuolemantapauksien ehkaisyssa on hoitaa tehokkaan hoidon puuttuminen agressiivisissa eturauhassyopatapauksissa. Uusia lahestymistapoja tarvitaan jotta potilaan kokonaissyopakudoksen maaraa saadaan vahennettya pitkalla aikavalilla lisaamatta hoitojen toksisuutta potilaille. Immunoterapia yhdistettyna perinteiseen energiaperusteiseen hoitomuotoon saattaisi toimia tehokkaana yhdistelmahoitona aktivoiden immuunipuolustuksen. Uuden hoitomuodon saaminen kliiniseen kayttoon vaatii kuitenkin viela lisaa tutkimusta immulogogian, sateilytyksen ja lampoterapian yhdistamisesta. Tassa tutkimuksessa aiomme selvittaa la...

Metallisten nanopartikkelien kuumentaminen vaihtovirralla toimivalla sahkomagneetilla

Kuva
Lampoterapia syovan hoidossa on vanhaa perua. Jo antiikin aikaan kuumaa vetta ja tai metalleja kaytettiin syopahoidoissa. Ongelmana on ollut tarkka kohdentaminen syopakudokseen, joka voi sijaita syvallakin kehossa ilman etta terveet kudokset tuhoutuvat. Metalliset nanopartikkelit saadaan valmiina erikoistuneilta yrityksilta ja usein se on paallystetty jollain esim dextranilla tai PEG niiden toksisuuden vahentamiseksi. Syopakudokseen pistetyt metalliset nanopartikkelit saadaan kuumennettua vaihtuvanapaisella sahkomangneetilla. Teorian lapikayminen ilman fysiikan perusteellista tuntemusta on vaikeaa mutta kudoksiin asennetut lampomittarit kiistatta todistavat nain tapahtuvan. Korkeajannitepistokkeesta saatava kaupungin energia johdetaan sahkokaappiin jossa sen voimakkuuttaa voidaan saadella ja joka muuttaa normaalin tasavirran vaihtovirraksi viritinvahvistemen lailla. Vaihtovirta on nimensa mukaisesti virtaa jonka suunta vaihtuu saannollisesti. Kun tata vaihtovirtaa johdetaan ...

Nanopartikkeleista syovan immuuniterapiaan

Eturauhassyopa on yksi yleisimmista miesten syovista. Hiljattain on arvioitu, etta vuodesta 2030 alkaen diagnosoidaan 1,7 miljoonaa uutta potilasta vuosittain ja etta eturauhassyopaan kuolee 499 000 potilasta vuosittain. Korkean riskin potilaiden tehokas hoito lisaamatta hoitojen toksisuutta on yksi isoimmista ongelmista. Uudet terapiat joilla potilaan syopakudoksen maaraa koko kehossa voidaan vahentaa ilman lisattya toksisuutta ovat ensiarvoisen tarkeita. Syopa ei ole yksinkertainen sairaus eika siihen todennakoisesti lahiaikoina loydeta vain yhta hoitomuotoa. Yksi lupaava yhdistelmaterapiamuoto voisi olla syovan immuuniterapian yhdistaminen energiavalitteisten hoitomuotojen kanssa. Perinteisen sateilyhoidon ja lampoterarian yhdistelman vaikutuksia kehon immuunipuolustukseen ei kuitenkaan ole tutkittu. Nykyisessa tutkimustyossa pyrimme erityisesti arvioimaan lampoterapian vaikutusta ja mekanismeja kehon immuunipuolustukseen. Suoraan kasvaimeen pistettavat magneettiset nanopar...

Keuhkoverenpainetaudin molekulaarinen tausta

Kuva
Työstän tällä hetkellä väitöskirjaani keuhkoverenpainetaudin molekulaarisesta taustasta. Aiheeni kohdistuu lähinnä purinergisen signaloinnin osuuteen taudin kulussa (katso lisää purinergisesta signaloinnista aikaisemmasta kirjoituksestani). Keuhkoverenpainetauti tai tieteellisemmin pulmonaalihypertensio tarkoittaa kohonnutta verenpainetta keuhkoissa. Yleinen verenpaine kädestä mitattuna pysyy normaalina eikä yleistä verenpainetautia tule sekoittaa keuhkoverenpainetautiin. Ensimmäiset oireet taudissa tulevat verraten myöhään kun se on jo edennyt pitkälle. Ainoa todellinen hoitomuoto valikoiduissa tapauksissa on sydämen- ja keuhkonsiirto mutta lääkkeillä voidaan odotettua elinikää pidentää joillakin vuosilla. Monet ulkoiset tekijät kuten HIV-tartunta, huumeet tai tupakka voivat laukaista taudin mutta se voi kehittyä myös ilman mitään ilmeistä syytä jolloin puhutaan taudin idiopaattisesta muodosta. Verenpainetta keuhkoissa nostavat tukkeutuvat ja kovettuvat suonet (kuva vasem.) joss...

Ohjelmaa messuilla - GPBM Student Symposium: Biocentrum Helsinki Summit of PhDs in Life Sciences

Ohjelmaa messuilla - GPBM Student Symposium: Biocentrum Helsinki Summit of PhDs in Life Sciences Kaikki Helsingin messukeskukseen 21.3 2013 kuuntelemaan esitystäni purinneista ja pulmonaalihypertensiosta (tilaisuus on englanniksi). http://www.finnexpo.fi/Sites3/ChemBio/Ohjelmatiedot/1000388/GPBMStudentSymposiumBiocentrumHelsinkiSummitofPhDsinLifeSciences.aspx

Fullereeneista

Kuva
Fullereenit ovat yksi hiilen kemiallisista muodoista. Hiiliatomeilla on kiinteässä olomuodossaan huomattavan monta vaihtoehtoista kemiallista rakennetta: grafeeni, grafiitti, timantti, nanoputki ja fullereeni. Ilmiötä jossa alkuaine voi samassa paineessa ja lämpötilassa muodostaa erilaisia kolmiulotteisia rakenteita kutsutaan allotropiaksi. Tavanomainen fullereenimolekyyli muistuttaa jalkapalloa rakenteeltaan. Pallo koostuu 60:stä hiiliatomista, jotka ovat kovalenttisesti kiinnittyneet toisiinsa. Voisi ajatella, että fullereenit olisivat vain ihmisen valmistama erikoisuus mutta niitä rakentuu myös luonnossa. Fullereenit löydettiin jo vuonna 1985 mikä myöhemmin arvioitiin Nobel-palkinnon arvoiseksi teoksi. Fullereenit nimettiin arkkitehti Bucminster Fullerin mukaan, jonka suunnittelemia pallokupoleja fullereenimolekyylit läheisesti muistuttavat. Tulevaisuuden nanotekniikka ja lääketiede odottavat fullereeneilta paljon. Fullereeniin voidaan kiinnittää muita kemiallisia ryhmiä ja...

Ragnar Granit 1900-1991

Kuva
Moni varmasti kysyy mielessään, että kuka ihme tuo otsikon henkilö oikein on. Tosiasiassa kaikkien suomalaisten tulisi tuntea hänet kuten me tunnemme A.I. Virtasen, jolle myönnettiin kemian Nobel vuonna 1945. Aivan oikein, Ragnar Granit on toinen suomalainen tieteen Nobel-palkinnon saanut edesmennyt tiedemies. Ragnar Granit palkittiin yhdessä Haldan Keffer Hartkinen ja George Waldin kanssa vuonna 1967 fysiologian taikka lääketieteen Nobel-palkinnolla heidän silmän sähköfysiologian löydöistään ( "for their discoveries concerning the primary physiological and chemical visual processes in the eye" ). Granit oli syntyjään suomalainen ja toimi Helsingissä myös professorina. Helsingin lisäksi Granit työskenteli Oxfordissa ja Philadelphiassa tutkien värinäkemisen fysiologista perustaa. Helsingistä Tukholmaan Karoliiniseen instituuttiin Granit muutti vuonna 1945 ja työskenteli siellä lopun uransa. Vuonna 1967 Granit jäi eläkkeelle Nobel-komiteasta ja samana vuonna hänelle ...

Kehitys vaatii uhrauksia

Kuva
Sohvalta saattaa joskus olla vaikeaa ponkaista itseään lenkille kun ulkona sataa, mutta jos pitää itseään tavoitteellisena liikkujana niin kunnon kehityksen vuoksi on valmis uhrautumaan. Mikäli happea on riittävästi saatavilla niin solut tuottavat tarvitsemansa energian soluhengitykseksi kutsutussa prosessissa. Mikäli happea on niukasti saatavilla soluhengitys lakkaa ja energiaa aletetaan tuottamaan huomattavasti heikkotehoisemmalla fermentaatiolla eli käymisellä. Alkoholin sijasta ihmisen solut sen sijaan tuottavat maitohappoa. Sanonta lihakset hapoilla pitää siis kirjaimellisesti paikkansa kovan harjoituksen jälkeen, mikäli lihaskudos ei saa riittävästi happea. Syöpäsolut taas ovat valmiita uhrautumaan soluhengityksen mahdollistamasta tehokkaasta energiantuotannosta estääkseen soluvaurioita. Tämä Warburgin tehosteeksi kutsuttu toiminto suosii 15 kertaa heikompaa käymisreaktiota energiantuotannossa vaikka happea olisikin tarjolla riittämiin. Tämä kuulostaa järjen vastaiselta ko...