Tieteen tenho

Erittain arvostettu ja ansioitunut Johns Hopkinsin professori ja eturauhassyovan asiantuntija Donald Coffey menehtyi marraskuussa 2017 ollessaan 85 vuotias. Han teki yli 50 vuoden uran Hopkinssissa ja oli monella tapaa hyvin ainutlaatuinen mies. Han oli farmakologian laitoksen puheenjohtaja ilman mitaan farmakologian koulutusta, han perusti Hopkinsin syopakeskuskuksen Albert Owensin kanssa vaikkei han ollut laakari. Coffey aloitti uransa valinehuoltajana ja lopulta oli Hopkinsin ensimmainen kolmen eri tieteenalan professori. Han on voittanut lukuisia arvostettuja tieteellisia palkintoja elamantyostaan. Coffey tutki syovan genetiikkaa ja epigenetiikkaa ja havaitsi muun muassa tuman sisalla olevan matriisin. Coffey oli erittain arvostettu kollegoiden keskuudessa mutta myos hyvin pidetty opetteja ja mentori. Monet kuvailevat Coffeyta merkittavammaksi ihmiseksi jonka ovat koskaan tavanneet. Hanelle myonnettiin 2017 Dean's Distinguished Mentoring Award palkinto. Coffey oli tunnettu...

Moni varmasti kysyy mielessään, että kuka ihme tuo otsikon henkilö oikein on. Tosiasiassa kaikkien suomalaisten tulisi tuntea hänet kuten me tunnemme A.I. Virtasen, jolle myönnettiin kemian Nobel vuonna 1945. Aivan oikein, Ragnar Granit on toinen suomalainen tieteen Nobel-palkinnon saanut edesmennyt tiedemies. Ragnar Granit palkittiin yhdessä Haldan Keffer Hartkinen ja George Waldin kanssa vuonna 1967 fysiologian taikka lääketieteen Nobel-palkinnolla heidän silmän sähköfysiologian löydöistään ( "for their discoveries concerning the primary physiological and chemical visual processes in the eye" ). Granit oli syntyjään suomalainen ja toimi Helsingissä myös professorina. Helsingin lisäksi Granit työskenteli Oxfordissa ja Philadelphiassa tutkien värinäkemisen fysiologista perustaa. Helsingistä Tukholmaan Karoliiniseen instituuttiin Granit muutti vuonna 1945 ja työskenteli siellä lopun uransa. Vuonna 1967 Granit jäi eläkkeelle Nobel-komiteasta ja samana vuonna hänelle ...