Tieteen tenho

Erittain arvostettu ja ansioitunut Johns Hopkinsin professori ja eturauhassyovan asiantuntija Donald Coffey menehtyi marraskuussa 2017 ollessaan 85 vuotias. Han teki yli 50 vuoden uran Hopkinssissa ja oli monella tapaa hyvin ainutlaatuinen mies. Han oli farmakologian laitoksen puheenjohtaja ilman mitaan farmakologian koulutusta, han perusti Hopkinsin syopakeskuskuksen Albert Owensin kanssa vaikkei han ollut laakari. Coffey aloitti uransa valinehuoltajana ja lopulta oli Hopkinsin ensimmainen kolmen eri tieteenalan professori. Han on voittanut lukuisia arvostettuja tieteellisia palkintoja elamantyostaan. Coffey tutki syovan genetiikkaa ja epigenetiikkaa ja havaitsi muun muassa tuman sisalla olevan matriisin. Coffey oli erittain arvostettu kollegoiden keskuudessa mutta myos hyvin pidetty opetteja ja mentori. Monet kuvailevat Coffeyta merkittavammaksi ihmiseksi jonka ovat koskaan tavanneet. Hanelle myonnettiin 2017 Dean's Distinguished Mentoring Award palkinto. Coffey oli tunnettu...

Mielenkiintoinen artikkeli julkaistiin Naturessa lokakuussa 2016. Julkaisun nimi on “ Eradication of large established tumors in mice by combination immunotherapy that engages innate and adaptive immune responses ”; vapaa kaannos tasta olisi Suurien kasvainten havittaminen hankintuttua ja synnynnaista immuunipuolustusta hyvaksikayttaen. Jo pelkastaan otsikon perusteella taman tutkimuksen tekee erittain mielenkiintoiseksi useampikin seikka (toki se julkaistiinkin Naturessa), ensinnakin monissa tutkimuksissa kaytetaan pienia kasvaimia koska ne ovat suhteessa helpompia kohteita. Suuren ja nopeasti etenevan kasvaimen hoitaminen on huomattavasti haasteellisempaa. Ihmisella syopa kehittyy ja kasvaa usein vuosien tai ainakin kuukausien aikana. Monissa elainmalleissa syopa kasvaa ja kehittyy niin nopeasti etta hoitamaton kontrollielain pitaa lopettaa jo alle kuukausi kokeen aloittamisesta.                 Immuu...

Sohvalta saattaa joskus olla vaikeaa ponkaista itseään lenkille kun ulkona sataa, mutta jos pitää itseään tavoitteellisena liikkujana niin kunnon kehityksen vuoksi on valmis uhrautumaan. Mikäli happea on riittävästi saatavilla niin solut tuottavat tarvitsemansa energian soluhengitykseksi kutsutussa prosessissa. Mikäli happea on niukasti saatavilla soluhengitys lakkaa ja energiaa aletetaan tuottamaan huomattavasti heikkotehoisemmalla fermentaatiolla eli käymisellä. Alkoholin sijasta ihmisen solut sen sijaan tuottavat maitohappoa. Sanonta lihakset hapoilla pitää siis kirjaimellisesti paikkansa kovan harjoituksen jälkeen, mikäli lihaskudos ei saa riittävästi happea. Syöpäsolut taas ovat valmiita uhrautumaan soluhengityksen mahdollistamasta tehokkaasta energiantuotannosta estääkseen soluvaurioita. Tämä Warburgin tehosteeksi kutsuttu toiminto suosii 15 kertaa heikompaa käymisreaktiota energiantuotannossa vaikka happea olisikin tarjolla riittämiin. Tämä kuulostaa järjen vastaiselta ko...