Suurien kasvainten havittaminen hankintuttua ja synnynnaista immuunipuolustusta hyvaksikayttaen.
Mielenkiintoinen artikkeli julkaistiin Naturessa lokakuussa
2016. Julkaisun nimi on “ Eradication of large established tumors in mice by combination immunotherapy that engages innate and adaptive immune responses”; vapaa kaannos tasta olisi Suurien
kasvainten havittaminen hankintuttua ja synnynnaista immuunipuolustusta
hyvaksikayttaen.
Jo pelkastaan otsikon
perusteella taman tutkimuksen tekee erittain mielenkiintoiseksi useampikin
seikka (toki se julkaistiinkin Naturessa), ensinnakin monissa tutkimuksissa
kaytetaan pienia kasvaimia koska ne ovat suhteessa helpompia kohteita. Suuren
ja nopeasti etenevan kasvaimen hoitaminen on huomattavasti haasteellisempaa.
Ihmisella syopa kehittyy ja kasvaa usein vuosien tai ainakin kuukausien aikana.
Monissa elainmalleissa syopa kasvaa ja kehittyy niin nopeasti etta hoitamaton
kontrollielain pitaa lopettaa jo alle kuukausi kokeen aloittamisesta.
Immuuniterapiat syovan hoidossa
ovat nyt paivan puheenaihe kaikkialla mutta suurin osa keskittyy pelkastaan
hankitun immuniteetin tutkimiseen. Vahemmisto keskittyy synnynnaiseen
immuniteettiin mutta hyvin harva yrittaa selvittaa kokonaiskuvaa johon kuuluvat
molemmat vaikka se vastaakin paremmin sita mita elimistossa tapahtuu mutta on
huomattavasti monimutkaisempi tutkia.
Tassa
tutkimuksessa tutkijat kayttivat monimutkaista ratkaisua ja useampaa erilaista
syovan elainmallia mutta hyvin tuloksin. He antoivat syopaa sairastaville
elaimille yhdistelmahoitoa joka koostui neljasta osasta 1) syopasoluja vastaan kohdennettu vasta-aine, 2) pitkaikainen IL-2 sytokiini joka aktivoi immuunipuolustuksen
soluja mutta jota ei yleensa voida kayttaa tehokkaina pitoisuuksina
sivuvaikutusten vuoksi, 3) PD-1:ta
sitova vasta-aine. PD-1 toimii sammutuskytkimena ja syopasolut ovat tehokkaasti
oppineet hyodyntamaan tata sammuttaakseen syopakudokseen saapuvat
immuunipuolustuksen solut. Jotta immuunisolujen hiljennys saataisiin estettya
taytyy tama sammutuskytkin saada pois toiminnasta. 4) Rokotusosa joka koostuu jostakin tunnusomaisesta syopasolujen
proteiinin osasta, peptidista.
Talla
yhdistelmaterapialla tutkijat onnistuivat merkittavasti pidentamaan sairaiden
elainten elinaikaa ja yli 70% elaimista parantuivat taysin. Tutkijat osoittivat
etta tama neliosainen terapia (AIPV) aktivoi lukuisia hankitun ja synnynnaisen
immuniteetin valkosoluja kulkeutumaan syopakudokseen ja pysymaan aktiivisessa
tilassa (sammutuskytkin poistettu kaytosta). Talla terapialla elaimet myos
saivat pysyvan immuniteettisuojan samaa syopatyyppia vastaan, eli huoto toimi
rokotteena.
Tekniikan
siirtamista kaytettavaksi ihmisiin hidastaa muiden muassa se, etta syopakudosta
tarkasti kohdentavien vasta-aineiden tuottaminen on hankalaa ja hidasta. Iso
ongelma hoidon siirtamiseksi ihmisiin on hoidon useat komponentit, jokaiselle
yhdistelman osalle pitaisi maarittaa toksisuudet yksin ja yhdessa muiden kanssa
jolloin jo Faasi I kokeet ihmisilla vaatisivat huomattavasti enemman
koehenkiloita kuin yhden vaikuttavan aineen terapiat. Mita useampaa
immuniteettiin vaikuttavaa ainetta annetaan kerralla sita suuremmaksi kasvavat
myos erilaiset autoimmunoteettiriskit. Eli tapaukset joissa kehon immuunisolut
hyokkaavatkin kehon omia terveita kudoksia vastaan kuten esimerkiksi
reumatismissa.
Kommentit
Lähetä kommentti